Ajattelin kirjotella ihan oman muistin virkistämiseks kokemuksia eiliseltä!
Tosi pitkä teksti tulossa!
3h unien saattelemana klo 7:20 Mehiläisen sairaalaan ja siitä pääsinkin heti vaihtamaan sairaalavaatteet ja istuskelemaan vuoteeseen. Sain esilääkkeeks Panadolia 2g. Siinä esitteli sitten itsensä anestesiasairaanhoitaja, anestesialääkäri ja leikkaava lääkäri ja tais joku sairaanhoitajakin.
No eipä kauaa mennyt, kun sain jo kävellä leikkaussaliin. Menin leikkauspöydälle makaamaan ja laittoivat kaikenlaisia tarkkailuvälineitä. Anestesialääkäri päätyi spinaalipuudutukseen, joka olikin musta kiva, kun saa katsoa leikkausta!
No yks kaks päässä alkoi pyöriä, kun jossain huvipuistolaitteessa.. Hoitaja ei viitsinyt ilmoittaa, että laittaa rauhoittavaa (se kutsu sitä jollain hassulla nimellä, mutta en muista millä) Käännyin kyljelteen ja laitettiin se spinaali.. Kun joku puhu mulle niin en ollu ees varma, että tuliko sanat edes oikeassa järjestyksessä kun päässä vaa pyöri, oisin varmaan tippunu leikkauspöydältä jos tätit ei ois pitäny kiinni! :D
Spinaali ei tuntunut, kun hyttysen pieneltä pistokselta ja sitten alkoikin jalkoja lämmittää, mutta ne piti mua kyljellään, että aine menisi enemmän leikattavan jalan puolelle. Ja tosiaan oikea eli leikattava jalka puutui aivan kokonaa, mutta vasenta jalkaa olisin pystynyt koko leikkauksen ajan liikuttamaan vähän :D Hui!
Sitten mut käännettiin selälteen ja kysyinkin, että onks mun jalka vieläkin koukussa. Päähän oli jäänyt tuntemus, että jalka olis koukussa niin se sitten tuntu siltä koko leikkauksen ajan! Vitsi tuntu hassulta, kun käsketään pikkasen nostaa peppua, mutta kun se ei nouse!
Sitten alkoikin leikkaus. Kattelin sitä monitorilta ja lääkäri välillä kertoikin, mitä on tekemässä. Jossain vaiheessa sain kipulääkettä suoneen ja huh kun taas tuli sellanen jännä olo! Tölläsin monitoria ja kerran ainakin havahduin siihen, että en oikeasti ollut sitä edes katsomalla katsonut :D Tölläsin varmaan kun tyhjyyttä..
Lääkärin poraus tuntui alavatsalla aika metkalta, aika kovalta paineelta. Verityhjiö tuntui yhdessä vaiheessa aika pahalta, ihan kun mun reittä oltas painettu tosi tylpällä kynällä tosi syvälle!
Multa lähdettiin leikkaamaan eturistisidettä ja sisempää kierukkaa.. Kunnes muuttui ajatus kellossa, kun lääkäri tokaisi ''Täällähän on myös ulommassa kierukassa repeämä, tainnut tulla melkonen tälli ja lonksaus jalalle'' :/ sisempi oli ihan kahtia haljennut ja sitä jouduttiin poistamaan aika paljon (lisää riskiä saada nuoremmalla iällä nivelrikko). Ulommasta riitti pienen repaleen poisto ja siistiminen.
Leikkaussalissa tais olla se anestesialääkäri ja sairaanhoitaja, jotka oli mun kanssa. Sit oisko ollu 3 jalan kimpussa leikkaavan lääkärin lisäksi. Kerroin opiskelevani sairaanhoitajaks ja yks hoitaja sano siihen, että ''eikun nimi muistiin ja tuut joskus sitten harjoitteluun'' :)
Leikkaus oli ohi valmisteluineen n. 1h 45min. Mut nostettiin sänkyyn ja kärrättiin lepäilemään.
Siellä kattelin telkkaria ja juttelin välillä hoitajan kanssa. Kun spinaalipuudutus loppui niin särki kyllä aika kovaa tohon jalkaan ja se vihlo ihan nivusiin asti.. Sain jotain vahvaa lääkettä ja vielä toistakin sekä kylmäpussin. Söin vähän keittoa ja tiesinkin, että paha olo iskee jossain vaiheessa.
Klo 13 aikaan pari hoitajaa tuli kyselemään, että mentäs vessaan ja koitettais kävellä. Sanoin kyllä, että mulla on huono olo ja en tiedä kuinka käy. No silti mentiin.. 10m varmaan oli vessan ovelle matkaa. Pääsin vessaan ja tuli kauheen huono olo. No hoitajan autto mut istumaan (koinpahan senkin, miltä tuntuu kun toinen ihminen laskee sulta housut - kun sitä tulee töissä tehtyä mummoille, niin ei se nyt kauheen kivaa oo :D ). Mulle tuli vaan tuskan hiki siinä pöntöllä istuessa ja olo oli kuin uitetulla koiralla.. Ne haki sitten sängyn siihen vessan ovelle ja pääsin takas siihen.. Olisvat uskoneet, että en ole vielä kykenevä!! :(
Klo 14:30 sitten itse sanoin, että olo on hyvä ja nyt voin mennä vessaan ja niinhän mä sitten pääsinkin ja olin kun eri ihminen verrattuna edelliseen vessareissuun, niinkun yksi hoitajakin tokaisi ohi mennessä, että ''Mimmi onkin jo hyvin liikkeellä''. Siitä sitten vaatteiden vaihtoon ja kerrattiin vielä kaikki saadut paperit ja eikun kotiin :)
Mikäpä iloinen yllätys, niin leikkauskulut jäivät arvioidusta määrästä 2000e melkein pienemmiksi! Eli en ihan täysin köyhä ole :)
 |
Tulevien päivien Menu ! |
Ilta kotona olikin aika kauheeta! Makasin vaan sängyssä ja jos nousin niin oksennusolo tuli ihan heti.. Laattahan lensi sitten siinä ja enpä eilen sitten syönyt mitään.
Itkin varmaan pari tuntia, kun oli niin huono olo (itkusta tuli vielä pahempi, kun vähäinenkin nesteytys hävis) ja toki kun jalka oli kipeä, ja harjottelupaikka meni pepulleen!! En sitä kyennyt tekemään ja 30s oli kaikki keskussairaalan paikat varattu.. Nyt sitten etsin jotain varteenotettavaa vaihtoehtoa :/
Mutta HUH olihan päivä! Tänään ainakin ihan eri olo ja ollaan elävien kirjoissa :) Mansikkakeittokin on pysynyt sisällä, JES!
 |
Näillä mennään: vati, sauvat, kone ja sänky<3 |
Jospa tänään ensimmäiset kokeilut kuntouttavia liikkeitä! Kävely sujuu hyvin ja jalka menee suoraksi ja varmaan puolet 90asteesta koukkuun. Oon kyl ottanu vaikka mitä droppia, mutta silti jalassa semmonen kiva jomotus, mutta eipä tätä taida kivuttomaks täysin saada tai sit pitäs olla tajuton :D Eiköhän se tästä lähde sujumaan :)